Osallistuminen näkökulmana tekstien ja keskustelujen suhteeseen : Kehityskeskustelulomake osana kehityskeskustelun vuorovaikutusta ja organisatorisia käytänteitä

Viimeaikainen tutkimus puhuu vahvasti sen puolesta, että teksteillä on merkittävä rooli ammatillisissa vuorovaikutustilanteissa. Aiemmassa tutkimuksessa on tarkasteltu yhtäältä sitä, miten tekstejä tuotetaan vuorovaikutuksen kuluessa, ja toisaalta sitä, miten aikaisemmin kirjoitettuja tekstejä käytetään vuorovaikutuksessa. Tässä artikkelissa tekstien ja dokumenttien roolia vuorovaikutuksessa tarkastellaan osallistumisen näkökulmasta. Artikkelissa hyödynnetään Erving Goffmanin käsitystä puhujan ja kuulijan rooleista, keskustelunanalyyttista käsitystä osallistumiskehikosta ja erityisesti Charles Goodwinin näkemystä, jonka mukaan materiaalisilla objekteilla – ja kirjallisilla dokumenteilla yhdenlaisina materiaalisina objekteina – on tärkeä rooli osana osallistumiskehikkoa, sekä sosiomateriaalista näkemystä, jonka mukaan osallistujuus voidaan ulottaa koskemaan myös tekstejä agentiivisina toimijoina. Artikkelissa on aineistona kuusi esimiehen ja alaisen välistä videoitua kehityskeskustelua julkisesta varhaiskasvatusorganisaatiosta. Menetelmä pohjautuu keskustelunanalyysiin. Artikkelissa paneudutaan keskustelujen avausjaksoihin, joissa esimies ja alainen käsittelevät alaisen työhistoriaa sen kannalta, mitä aiemmissa kehityskeskusteluissa on sovittu ja kirjattu kehityskeskustelulomakkeeseen. Näissä keskustelujaksoissa lomakkeeseen orientoidutaan sekä kielellisenä tekstinä että materiaalisena dokumenttina. Analyysissa osoitetaan yhtäältä, miten keskustelu pohjautuu perustavalla tavalla lomakkeen referoimiseen. Toisaalta osoitetaan, miten lomakkeen teksti herättää selontekovelvollisuuden, joka voi kohdistua sekä alaiseen että organisaatioon ja esimieheen organisaation edustajana. Artikkelin lopussa pohditaan lomaketta osana osallistumiskehikkoa, erityisesti sen roolia agentiivisena osallistujana. Recent research speaks strongly for the fact that texts play a significant role in professional interaction. Earlier research has investigated, on the one hand, how texts are produced within the interaction, and, on the other, how written texts are used in interaction. In this article the role of texts and documents in interaction is examined from the standpoint of participation. The article employs Erving Goffman’s conception of speaker’s and hearer’s roles, the conversation analytic conception of the participation framework, and, in particular, Charles Goodwin’s view, according to which material objects – and written documents as specific kinds of material objects – serve an important role as part of the participation framework. In addition, the article makes use of the socio-material conception according to which participation can also be extended to involve texts as agentive actors. The data for the study consist of six video-recorded, dyadic performance appraisal interviews from a public early-learning organisation. The method is based on conversation analysis. The article zooms in on the opening sequences of the interviews in which a superior and a subordinate are dealing with the subordinate’s work history in terms of what has been previously agreed and written in the appraisal form. In these opening sequences the form is viewed both as a verbal text and a material document. The analysis shows, on the one hand, how the conversation is fundamentally structured by quoting the form. On the other hand, it demonstrates how the text in the form invokes accountability, which can be directed both at the subordinate and the organisation and the superior as a representative of the organisation. The article concludes with a discussion on the appraisal form as part of the participation framework. Specifically, its role as an agentive participant is considered.

Networks of texts and face-to-face encounters as organizational practices - TextPract. 2011 - 2015